Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi, jota on juhlistettu koko vuoden ajan erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Juhlavuosi huipentuu 6.12.2017, jolloin tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi julistuksen Suomen itsenäisyydestä. Nyt on siis aika juhlia 100-vuotiasta Suomea!
Kulunut juhlavuosi on historiallisesti merkittävä ja Valtioneuvosto onkin kehoittanut ihan jokaista osallistumaan ”kahvita, liputa, valaise” -tekoihin satavuotiaan Suomen kunniaksi; 1. Järjestäkää yhteinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo: 14.00 tai muuna kellonaikana. 2. Puetaan yhdessä Suomi koristein juhla-asuun jo syntymäpäivän aattona sekä nostetaan Suomen siniristilippu salkoihin jo 5.12 klo: 18.00. Juhlaliputus jatkuu yön yli itsenäisyyspäivän iltaan klo: 22.00 saakka ja lippu voidaan valaista pimeän ajaksi. 3. Puetaan Suomi sinivalkoiseksi valaisemalla sinivalkoisin valaistuksin tunnettuja maamerkkejä kaikkialla Suomessa ja valaisun voi toteuttaa myös kodeissa tai työpaikoilla; valot sytytetään 5.12 klo: 18.00 ja sammutetaan 7.12 klo: 9.00 mennessä. Perinteisesti on ollut myös tapana sytyttää ikkunoille kaksi kynttilää itsenäisyyspäivän iltana klo: 18.00.
Monella suomalaisella itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu myös itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton, tutummin Linnan juhlien, pukuloiston seuraaminen televisioiden äärellä. Linnan juhlien pukukoodi on lähes aina ollut juhlapuku, jolloin mies pukeutuu arvokkaasti frakkiin, kansallispukuun tai mustaan pukuun ja nainen kokopitkään iltapukuun tai kansallispukuun. Toki ympäri Suomea vietetään myös muita itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia, joissa pukukoodit voivat vaihdella. Kuitenkin, kun juhlinnan aiheena on Suomen itsenäisyys, on pukukoodi hyvin usein juhlavin mahdollinen eli juhlapuku, jolloin on aina suositeltavaa pukeutua frakkiin.
Seuraavaksi esittelemme tarkemmin, mikä on frakki sekä mitä tulisi ottaa huomioon, kun pukeudutaan frakkiin. Jos kutsua itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin ei tänä vuonna tullut, voi seuraavien ohjeiden avulla myös tarkkailla juhlijoiden frakkipukeutumista kotisohvalta käsin.
Mikä on frakki?
Frakki on miehen korkea-arvoisin juhla-asu, jota käytetään arvokkaissa, klo: 18.00 jälkeen alkavissa iltajuhlissa, sekä virallisilla vastaanotoilla. Myös akateemisissa tilaisuuksissa ja toimituksissa (esimerkiksi karonkka), muodollisissa valtiollisissa tilaisuuksissa sekä arvokkaiden vierailujen yhteydessä voidaan pukeutua frakkiin.
Frakki on tarkoin määritelty asukokonaisuus, johon kuuluu musta, edestä avoin hännystakki, mustat housut, valkoinen frakkipaita, frakkiliivi, rusetti sekä mustat kiiltonahkaiset kengät. Frakkiliivin voi halutessaan korvata frakkivyöllä. Frakin kanssa käytettävä taskuliina on valkoinen ja sen tulee näkyä taskun suusta kapeana viiruna. Taskuliinaa ei tule silloin, jos frakin kanssa on pyydetty käyttämään kunniamerkkejä; tällöin yleensä korkein kunniamerkki riittää ja se kiinnitetään vasemman rintataskun yläpuolelle. Frakin kanssa käytetään aina taskukelloa, ei koskaan tavallista rannekelloa.
Harrin frakki Kaleva, paita, liivi ja rusetti Stenströms, silkkinen taskuliina Amanda Christensen.
Frakin kanssa pukeudutaan valkoiseen frakkipaitaan, jossa on ranskalaistyyppinen kaulus, pique-kuosinen miehusta sekä mansetit. Paitaan kiinnitetään irtonaiset helmiäisnapit ja hihansuihin helmiäiskalvosinnapit. Frakkiliivi on yleensä valkoinen, poikkeuksena kuitenkin akateemiset tilaisuudet, hautajaiset ja tilaisuudet, joissa on vain miehiä (esim. joidenkin järjestöjen juhlat), jolloin frakin liivi voi olla musta.
Yllä kuvassa helmiäiskalvosinnapit Stenströms ja Portia. Alla kuvassa erilaisia helmiäisnappeja: ruuvattavia, pumpullisia sekä sokallisia malleja.
Pue frakki oikein!
Frakkiin pukeutunut mies näyttää aina todella tyylikkäältä, kunhan frakki istuu hyvin, se on muokattu kantajalleen sopivaksi ja se on puettu oikein. Frakin takin tulee olla ryhdikkään istuva; saumat eivät saa kiristää, eikä takkiin saa jäädä liikaa tilaa. Frakin takkia ei missään tilanteessa napiteta, vaan se jätetään aina auki.
Frakin liivin ollessa valkoinen, on se nykyisin aina pique-kuosillinen. Musta liivi on kuosiltaan aina sileä. Huomaathan housun vyötärön ja liivin suhteen toisiinsa; frakkihousun vyötärö on selkeästi korkeampi kuin farkuissa tai muissa puvunhousuissa, jolloin paita ei vilku liivin alta ja kokonaisuus on siisti.
1930-vuvulla Fred Astaire loi tyylin, jossa liivi oli asetettu lähes samalle tasolle takin etuhelman kanssa, jotta jalat näyttäisivät suhteessa pidemmiltä. Noudattaaksemme tätä tyyliä nykyisin, housun vyötärön tulisi olla huomattavasti korkeampi. Jos siis liivi on asetettu liian korkealle, housun vyötärönauha tulee virheellisesti esiin. Tai jos liivi roikkuu liian alhaalla, jää paidasta liikaa näkyville. Liivin alta paidasta saa näkyä ainoastaan pique-miehusta.
Hihansuiden eli mansettien tulee näkyää frakin alta noin 1-1,5 cm. Takin hiha tulee myös olla juuri oikean mittainen, jolloin se asettuu siististi peukalonivelen yläpuolelle. Paidan hihan näkyminen takin alta ei ole ainoastaan tyyliseikka, vaan sillä on myös käytännön merkitys, sillä se suojaa takin hihaa likaantumiselta.
Frakin kanssa käytetään yleensä aina valkoista solmuketta (mustaa käyttävät vain hovimestarit), joka voi olla valmiiksi solmittu tai itse solmittava. Frakkipaidan kaulukset asetellaan aina solmukkeen taakse ja useissa paidoissa on solmukkeelle tarkoitettu nauhatie, jonne se pujotetaan.
Vasemmalla sileäkuosinen taskuliina, kun taas rusetti ja frakkivyö ovat pique-kuosilliset. Rusetti, frakkivyö ja taskuliina Amanda Christensen, henkselit Helsingin Olkain.
Frakin kanssa puetaan tarkoituksenmukaiset housut, joissa on riittävän korkea vyötärö, yhdet tai kahdet silkkinauhat lahkeiden sivuilla ja ns. ”kolikkotaskut”. Housujen kanssa puetaan valkoiset kapeat olkaimet, jotka takaavat housujen käyttömukavuuden. Frakin kanssa ei pueta koskaan tavallista vyötä.
On tärkeää, että housujen lahkeet ovat juuri oikean mittaiset. Liian lyhyet lahkeet eivät ole soveliaat juhlapukuun, olkoonkin ne kuinka trendikkäät tahansa. Ylipitkät lahkeet antavat kantajastaan taasen lyhyen ja epäsiistin vaikutelman. Oikea lahkeenpituus saadaan aikaiseksi kuin itsestään: takaprässin tulee laskeutua suoraan, eikä siihen saisi jäädä poimua. Etuprässin puolelle jää luonnostaan siisti laskos.
Kuvassa loistavasti istuvat frakkihousut ja täydellinen lahkeenmitta.
Liian lyhyt sekä liian pitkä lahje.
Frakin kanssa käytettävä päällystakki on tumma ja juhlava, usein villakankainen sekä riittävän pitkä peittääkseen frakin hännykset. Kengät ovat mustat ”mantelikärkiset” ja nauhalliset kiiltonahka- eli lakerikengät. Sen sijaan oopperaan puetaan frakin kanssa kengät, joissa ei ole nauhoja. Hattu kruunaa kokonaisuuden.
Frakin kanssa käytettävä kaulahuivi on valkoinen, hapsullinen ja sen tulisi olla silkkiä tai hienostunutta villaa. Hansikkaat ovat valkoiset tai mustat, riippuen tilaanteesta. Sukkien tulee olla mustat ja pitkävartiset juhlasukat.
Hattu Stetson, valkoiset hanskat Matex, silkkihuivi Amanda Christensen, mustat nahkahanskat Hans Company.
Aaron’silta saat frakin joko omaksi tai vuokralle – tule rohkeasti kysymään ja sovittelemaan! Kaikki tarvittavat mittamuutokset ja muokkaukset teemme omassa ompelimossamme!